maanantai 3. syyskuuta 2018

Koristeellista syyspihaan

Syksyn ruukkuistutukset pihaan


Pihan ilme kääntyy syksyyn ja pihan pensaista ja perennoista syyskukkivat tuovat kukkaloistoaan vielä hetken. Kasvien lehdet värjäytyvät syysasuunsa ja pihapuutarhuri kaivaa ruukkuja esiin varastosta tai istuttaa kesäkukkaruukkuihin kausikasveja syksyksi.
Kasvualustaksi sopii puutarhamulta. Syyskasvit ruukuissa kaipaavat kastelua pakkasten tuloon saakka. Yhdistele tänä vuonna ruukkuihin erilaisia kasveja mieltymyksesi mukaan.



Kasveja ruukkuistutuksiin:

Hyviä välikausi kasveja ruukkuihin löytyy useina väreinä esim. pallo- ja syyskrysanteemeista. Viileässä krysanteemien kukinta kestää kauemmin. Krysanteemien tilalle voi istuttaa loppusyksystä esim. callunat tai koristella ruukun talvea varten muilla koristeilla.
Muita sopivia syksyn kasveja ruukkuun ovat esim. syklaamit, koristekaalit, asterit, skimmia, kultasypressit, pensastädykkeet.



Hopealanka on hopeanharmaa, koristeellinen kasvi ja sopii yhdisteltäväksi värikkäämpien kasvien, havujen, kanervien ja callunoiden kanssa.
Myös muista hopealehtisistä kasveista löytyy kestäviä kasveja syksyiseen puutarhaan, esim. hopeakäpälä, hopeavillakko (hopealehti). 



Yhdistele ruukkuistutuksiin yksi- ja monivuotisia kasveja. Istutuksiin väriä tuovat värikäslehtiset perennat ja pensaat esim. keijunkukat, kuunliljat, heisiangervot ja happomarjat.

Tai rakenna syysruukkuistutus pelkästään eri lehtivärejä ja muotoja käyttäen, lisukkeena esim. koristeheiniä.






Havukasvit tuovat vihreyttä ruukkuistutuksiin. Tuiviot, katajat ja muut pikkuhavut käyvät hyvin syksyisiin istutuksiin. Tyylikkään istutuksen moderniin pihaan saat yhdistelemällä havuja, värikäslehtisiä kasveja ja koristekivi katteita.








Koristeheinät sopivat syksyisiin ruukkuihin. Värikäs- tai vihreälehtiset heinät kukintoineen tuovat mukavaa vaihtelua istutuksiin.










Kanervat ja callunat ovat myöhäissyksyn perinteisiä väripilkkuja parvekelaatikoissa, ruukuissa ja muissa istutuksissa. Koristele piharuukut näiden lisäksi havuilla ja muilla koristeilla.



 

  
 Havuja voi lisätä syysistutuksiin oksina, käyttää käpyjä, mustikan- ja puolukanvarpuja, koristeellisia puiden ja pensaiden oksia, jäkälää ja sammalta.Muista kuitenkin, että sammalen, jäkälän, varpujen ja muiden puista katkottavien oksien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Myös lyhtyjen, pihavalojen ja koristelamppujen aika lähestyy iltojen pimentyessä.Tunnelmaa pihaan tuot pienillä lisäyksillä. Etsi varastostasi  
tälle syksylle jotain kivaa!

lauantai 25. elokuuta 2018

Istuta kasveja syksyllä



 Syysistutusten tärpit




 1) Valitse istutettavat kasvit kasvupaikan mukaan, aurinko-puolivarjo-varjo 


2) Huomioi puuvartisten kasvien kasvuvyöhyke, joka löytyy taimen nimilapusta.


3) Istuta perusvarmoja kasveja pihan rungoksi. Kokeile lämpimillä paikoilla erikoisempia kasveja.

4) Syksy on hyvää istutusaikaa! Istuta uusia kasveja ja täydennä vanhoja istutuksia. Istuta astiataimia sulan maan ajan. Alkusyksystä istutus varmistaa juurtumisen vielä ennen talven tuloa.

5) Kuivan kesän jälkeen jo istutettujen kasvien kastelua kannattaa jatkaa edelleen. Riittävästi vettä saaneet kasvit talvehtivat paremmin. Erilaisilla katteilla peitetyt alueet pidättävät paremmin kosteutta kun paljas multapinnalla oleva maa. Jätä yksittäisten puiden alle väh.50-60 cm oleva katettu mullos. Käytä katteina esim. puunkuorikatetta tai maanpeitekasveja. Varaa istutettaville kasveille yhtenäinen istutusalusta yksittäisten kuoppien sijaan.


6) Kuivan kesän jälkeen lisää uusille istutuksille istutuskuoppaan runsaasti vettä ennen kasvien istuttamista. Kuiva maa ei aluksi ime vettä kunnolla. Tee tarvittaessa kastelusyvennys taimen tyvelle. Tasaa maa taimen ympäriltä ennen talven tuloa, jotta vesi ei jäädy taimen tyvelle.

7) Varaa kasveille tarpeeksi syvä kasvualusta. Taimiruukun syvyinen multakerros ei riitä! Taimet kituvat, eivätkä kasva kunnolla ohuessa multakerroksessa. Suositeltavia kasvualustasyvyyksiä: Esim. nurmikko 20 cm, perennat n.30-40 cm, köynnökset 50 cm, pensaat 50-60 cm, pienet puut 60 cm, isot puut 80-100 cm.                                                                                                   

8) Paranna tarvittaessa maata: sekoita olemassa olevan kasvualustan joukkoon esim. säkkimultaa tai varaa isommilla alueilla hyvää istutusmultaa.

9) Peruslannoita ja kalkitse maata istutuksen yhteydessä. Kalkki nostaa maan pH:ta, ja vaikuttaa myös ravinteiden saatavuuteen. Syksyllä kasveille annetaan syyslannoitetta, joka parantaa kasvin talvenkestävyyttä ja kukintaa. Syyslannoite annetaan viimeistään elo-syyskuussa, kun kasvit ovat vielä kasvussa.


10)  Huolehdi riittävästä kastelusta istutuksen jälkeen juurtumisen ajan. Kastele harvemmin, mutta reilusti esim. pari kertaa viikossa. Pienellä vesitilkalla kastelu johtaa usein siihen, että kasvit hakevat vettä pinnasta ja jäävät pintajuurisiksi. Kasteltaessa juuriston pitää kastua koko syvyydeltään.

perjantai 15. kesäkuuta 2018

7 vinkkiä hyötykasvien käyttöön puutarhassa



1. Ekologisuus ja kestävät valinnat

Ympäristöystävällisesti perustettu puutarha voi hyvin. Luonnonmukaiset valinnat kasvualustoissa, puutarhan katteet, luonnonmukaiset lannoitteet ja taimet esim. luomuyrtit ovat nyt ekologisen pihanlaittajan suosiossa. Pienilläkin valinnoilla voit vaikuttaa ympäristösi hyvinvointiin.




2. Kasvata hyötykasveja helposti

Hyötykasveja voit kasvattaa helposti viljelylaatikoissa, ruukuissa, parvekelaatikoissa ja kasvusäkeissä. Pienimuotoinen viljely vie vähän tilaa ja onnistuu hyvin pihoilla ja parvekkeilla. Kokeile myös amppelimansikkaa tai yrttejä amppeleissa, esim. parvekkeella.





3. Istuta yrtit ja kasvikset pihakeittiön äärelle

Vihanneksista ja yrteistä saat helposti materiaalia pihakokkaukseen. Taimina hankittavilla yrteillä kasvaa nopeasti tuoreita mausteita ruokiin. Yrttejä voit kasvattaa esim. ruukuissa.
Kasvisruoan osuuden on todettu kasvavan ruokavalioissa. Kokeile myös proteiinipitoisia kasviksia, esim. pavut, herneet, pinaatti, lehtikaali, parsakaali.



4. Kylvä pitkin kesää

Nopeasti kasvavia lehtivihanneksia esim. salaattia voit kylvää kesällä parin-kolmen viikon välein, niin saat jatkuvasti uutta tuoretta satoa.






5. Hedelmäpuu omassa pihassa

Kukkiva ja satoa tuottava hedelmäpuu on pihan kaunistus ja hyöty. Perinteisen omenapuun lisäksi voit kokeilla useampaa lajiketta tuottavaa perheomenapuuta. Kokeile hedelmäkasveina myös esim. suklaakirsikkaa, luumua tai päärynää.



6. Yhdistele hyötykasveja pihassa

Hyötykasveja voit yhdistellä myös pihan istutusten kanssa. Persilja reunus on kaunis ja hyödyllinen esim. perennaryhmän reunalla. Tai yhdistele hyötykasveja ja koristepensaita. Kokeile rungollisia vähän tilaa vieviä vaihtoehtoja kasveista esim. marjapensaat, karviainen tai marja-aronia.



7. Violetti on vuoden 2018 väri

Violetit syötävät kasvit ovat tämän vuoden keittiöpuutarhan hitti. Esimerkkeinä violetit juurikkaat, marjat, salaatit, kaalit, luumut ja pensasmustikka. Käytä kasveja parvekkeilla tai pihassa. Yhdistele violettia myös terassin sisustukseen, ruukkuihin tai kausi-istutuksiin.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Pihakasvien leikkaus keväällä

















Miksi pihakasveja leikataan?
Leikkaukseen on monia tarpeita ja syitä, esim. halutaan muotoilla kasvia, uudistaa vanhaa kasvia, saada hedelmäpuista ja marjakasveista enemmän satoa, harventaa kasvustoja, vaikuttaa kasvien kukintaan, poistaa katkenneita ja vaurioituneita oksia.

Milloin kevätleikkaus?
Useimmat kasvit leikataan varhain keväällä eli maalis-huhtikuussa ennen silmujen puhkeamista. Keväällä voi tehdä perusleikkaukset esim. omenapuille, lehtipuille, marjapensaille, lehtipensaille sekä havukasveille ja aitakasveille.

Mitä kasveja ei leikata keväällä
Runsaasti keväällä mahlaa vuotavat kasvit leikataan vasta loppukesällä tai varhain kevättalvella. Tällaisia kasveja ovat esim. kirsikat, koivut, luumut, tuomet, hevoskastanjat ja vaahterat sekä köynnöksistä laikkuköynnökset.

Miten leikataan
Leikkaa kasveja mielummin vähän kerrallaan ja useammin kun kerralla liian reilusti. Säännölliset leikkaukset pitävät kasvit hyvässä kunnossa. Leikkaustarve kannattaa katsoa kasvikohtaisesti. Joka vuosi ei tarvitse tavan vuoksi leikata, leikkaa siis vain tarpeen mukaan.

Sopiva leikkauskohta
Verso leikataan terveen silmun yläpuolelta vajaan sentin päästä. Usein kasveille riittää muutaman vanhan oksan poistaminen, joskus tarvitaan suurempaa leikkausta tai alasleikkausta, jolla nuorennetaan kasveja. Alasleikkauksessa kasvit leikataan alas 10-20 cm korkeudelta maan pinnasta. Alasleikkaus ei ole ns. perusleikkaus, vaan harvemmin tehtävä leikkaustapa. Kaikille kasveille ei voi tehdä alasleikkausta esim. havukasveja ei voi nuorentaa alasleikkaamalla. Kasvien leikkaustarpeeseen voi vaikuttaa valitsemalla kasvupaikkaan sopivia kasveja.

Havukasvien leikkaus
Usein havujen leikkaus rajoittuu kilpalatvan poistamiseen ja murtuneiden oksien poistamiseen keväällä. Omassa pihassa kasvavia havukasveja voi myös muotoilla tarvittaessa. Havukasviaidat leikataan myös muotoilemalla säännöllisesti vuosittain. Havukasveista parhaiten leikkausta sietävät katajat, lehtikuuset, marjakuuset ja tuijat.










keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Istutukset vesiaiheen ympärille

Tämä istutus suunniteltiin pienen valmiin vesiaiheen ympärille lännenpuolelle pihaa. Koko istutusalueen halkaisija oli noin 2,5 metriä, jossa vesiaihe sijaitse keskellä kiveyksen päällä. Samainen istutusalue sopii myös esimerkiksi lipputangon ympärille. 

Vesiaiheen alle asennettiin liuskekiveys ja istutusalueen ympärille maanpinnan tasolle noppakivirajaus helpottamaan nurmikon leikkuuta. Kasvualustan syvyydeksi tuli 50 cm ja kasveiksi valikoitui perennoja ja matalia pensaita.

Perennojen väreinä oli sinistä, valkoista, lilaa ja vaaleanpunaista sekä vihreä-valkoinen lehtiperenna. 

Korkeimpana perennana taka-alalle istutettiin siperiankurjenmiekkaa, joka on korkeudeltaan 50-100 cm ja kukkii kesä-heinäkuussa. Siperiankurjenmiekan viereen suunniteltiin valkoista jaloangervoa, josta tulee noin 70 cm korkuinen. Jaloangervo kukkii heinä-elokuussa. Lehtiperennana mukaan istutettiin kirjokuunlilja, joka kasvaa noin 30-50 cm  korkeaksi. Istutusalueen etualalla kukkii keijuangervo vaaleanpunaisin kukin heinäkuussa sekä verikurjenpolvi puna-violetein kukin kesä-heinäkuussa.

Vesiaiheen alustan pinnoite vaihtoehtona voi käyttää liuskekiveyksen tilalla esim. noppakiviä, betonikiviä tai erilaisia koristekiviä.

Kasvisuunnitelma korotettuun istutusaltaaseen












Pihan kasvi-istutus suunniteltiin omakotitalon pihassa olevaan 50 cm korkeaan tummanharmaaseen muurikivistä tehtyyn istutusaltaaseen aurinkoiselle-puolivarjoisalle kasvupaikalle IV-kasvuvyöhykkeelle. Istutusallas oli kooltaan 1x 5 metriä.

Istutussuunnitelmassa käytettiin pikkupuita, pensaita ja perennoja, kooltaan erilaisia.Tavoitteena oli jatkaa terassin tyyliä muuallekin pihaan, jolloin väriksi valikoitui vihreä-valkoinen-harmaa teema. Mukaan suunniteltiin ripaus keltaista väriä. Istutukseen haluttiin havukasveja sekä eri kokoisia ja muotoisia lehtipensaita ja perennoja. Harmaa terassi jatkui saumattomasti harmaaseen muurikivialtaaseen, johon kasvi-istutus suunniteltiin.

Kasveiksi valittiin kaksi riippahernepensasta, jotka istutusten korkeimpana pikkuupuuna toivat muotoa istutukseen. Riippapuiden alle istutettiin touko-kesäkuussa kukkivaa valkoista sammalleimua ja valkoista heinäkuussa kukintansa aloittavaa verikurjenpolvea. Lehtipensaaksi valittiin valkokukkainen kesä-heinäkuussa kukkiva koivuangervo.  Havukasveiksi valittiin kääpiövuorimänty ja tuivio.

Kaikille valituille kasveille riittää kasvualustaksi 50 cm paksuinen kerros hyvää kasvualustaa. Istutuksen pinta voidaan kattaa kuori- tai koristekatteella. Perenna-alueet jätetään kattamatta, sillä molemmat perennat leviävät tiiviksi matoksi pikkupuun alle. 


lauantai 2. joulukuuta 2017

Sata vuotta suomalaisessa puutarhassa

Tähän on tultu, suomalaisten puutarhojen kehitystä 100 vuoden aikana

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Suomen itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1918, Suomessa säädettiin torpparivapautuslaki. Itsenäisten pientilallisten määrä kasvoi nopeasti. Torppiin liittyi varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi mm. karja- ja tallirakennus, aitta, halkoliiteri ja muita rakennuksia. Torppia rajattiin esim. kiviaidoilla ja pihapiireissä kasvoi hedelmäpuita, kasvimaa ja koristepensaita. Kaupungeissa työväen uudet asuntoalueet puolestaan rakentuivat kaupungin laidoille.

Ensimmäistä maailmansotaa seurasi asuntopula ja pientalorakentaminen kasvoi 1920-luvulla. Pihat olivat yksinkertaisia ja painottuivat hyötykasveihin. Hedelmät, marjat ja kasvikset olivat yleisimpiä pihan kasveja. Hyötykasvipainotteisuus näkyi myös koristekasveissa. 1920-30 luvulla puolestaan tavallisia kasveja puutarhoissa olivat mm. pihasyreeni, ruusut, idänvirpiangervot. Perennoina kasvoivat mm. kestävät päivänliljat, kurjenmiekat, unikot ja pionit. Tehdasvalmisteisia leikkimökkejä alettiin tuottaa 1920-luvulla.

Sota-aika (1939-45) talvisota, jatkosota ja Lapin sota,  ja sen jälkeen seuranneet pulavuodet tekivät puutarhan hoidosta hyvin viljelypainoitteista. Sodan aikana suuri osa yksityisistä puutarhoista ja yleisistä puistoista muutettiin hyötykäyttöön. Istutusalueilla alettiin viljellä perunaa ja juurikkaita. Jälleenrakentamisen aika kesti pitkään, jona aikana rakennettiin noin kolmannes maamme omakotitaloista. Sotien jälkeen talotyypiksi tulivat ns. rintamamiestalot. Yleisenä pihapuuna oli koivu. Tontti saattoi olla rajattu pensasaidalla ja osa tontista oli varattu hyötyviljelyyn ja omenapuille. Yksi- ja monivuotiset kukkaistutukset sijoiteltiin rakennuksen seinänvierustoille.

1950-luvulla Suomi oli maatalousvaltainen, mutta kaupungistui ja teollistui ripeää tahtia. Pihoissa suosittiin perennoja. Pihassa kukkivat mm. akileijat, jaloangervot, liljat, lupiinit, kurjenmiekat, leimukukat, pionit ja ritarinkannukset. Muista koristekasveista tutut syreenit (sireenit), ja ruusut olivat tavallisia kasveja. Huvimajat olivat 1950-luvulla muodikas pihan elementti. Rivitalo yleistyi 1950-luvulla rakennustyyppinä.

1960-luvulla tyyppitalojen tilalle tulivat teolliset puu- ja tiilirakenteiset pientalotyypit, joissa perustamistapana oli matalaperustus. Kuusikymmenluvun tunnettu iskulause oli "onnellinen perhe asuu tiilitalossa".  Elintason kohoaminen näkyi myös puutarhoissa. Pihasta haluttiin helppohoitoinen ja oleskeluun sopiva. Autoistuminen yleistyi ja pihoihin tulivat autotallit ja -katokset. Nurmikko oli tärkeässä osassa pihaa ja pihaa kehystivät pensaat ja kukat. Jälleenrakennuskauden puutalorakentamisesta kehittyi 1960-luvulla betonielementti rakentaminen.

Asuntomessut ovat vuodesta 1970 lähtien määritelleet pientaloasumisen muotia. 1970-luvun omakotitalot olivat tasakattoisia puu- ja tiilitaloja. 1970-luvulla rakennetuissa pihoissa oli pensasaitoja, koristekasveja, hyötykasveja sekä suurikokoisia ja reheviä perennoja, kuten vuorenkilpeä, nauhuksia, syysleimuja ja piiskuja.

1980-luvulla talotehtaiden tyyppitalot yleistyivät sekä puu- että kivitaloissa. Betoniset muurikivet tulivat markkinoille ja muovikalusteita tuli terassien kalusteiksi. Erikokoisten ja -väristen betonikivien käyttö lisääntyi. Kasvillisuusvalikoima laajeni erityisesti lehtiperennojen ja pienten havukasvien osalta. Myös kiinnostus yrttikasveihin lisääntyi voimakkaasti.

1990-luvun alussa elettiin taloudellista lama-aikaa. Laman jälkeen rakennettiin paljon paikalle rakennettuja taloja. 1990-luvulla valmiiden talomallien valikoima laajeni entisestään. Vanhoja pientaloalueita täydennysrakennettiin. Pihojen suunnitteluun ja rakentamiseen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Vaikutteita pihoihin haettiin myös ulkomailta. Pyöreät ja kaartuvat muodot tulivat suosituiksi pihoissa. Pihan pällystekivien käyttö lisääntyi, ja myös värejä käytetiin betonikivissä ja -muureissa. Myös koristekiviä alettiin käyttää. Pihan valaistukseen alettiin kiinnittää huomiota entistä enemmän ja pihoihin tuli patsaita ja vesialtaita. Piharakennukset, kuten pergolat, huvimajat ja kesäkeittiöt olivat muodissa. Koristeheinät ja erilaiset ruukkuistutukset tulivat suosituiksi -90 luvulla.

2000-luvulla pihanomistajan toiveena on helppohoitoinen ja yksilöllinen puutarha. Pihalle valitaan mielellään tyyli tai puutarhan teema, jonka ympärille piha suunnitellaan. Puutarhat ovat monipuolisia ja sisustuksellisia. Pihakivivaihtoehtoja on jokaisen makuun. Betonikivissä jäljitellään luonnonkivipintaa ja luonnonkiviä käytetään pihoissa monipuolisesti. Erilaisten muurikivien käyttö on monipuolista ja valikoima on laaja. Puutarhan oleskelualueilla on suuri merkitys pihassa. Erilaiset terassit ovat suosittuja, piha on sisätilan jatke. Puutarhoista halutaan usein nauttia heti sen valmistuttua, jolloin käytetään valmiiksi isokokoisia taimia, siirtonurmikoita, perennamattoja ja kunttaa.

Puutarhat eivät ole enää vain omakotiasujan yksityisoikeus, vaan jokainen voi perustaa puutarhan asumismuodosta riippumatta pieneen rivitalopihaan, kerrostalojen parvekkeille, kesämökeille, siirtolapuutarhaan. 2000-luvulla arvostetaan yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä tilojen ja tunnelmien luomista pihaan. Myös itse tekeminen, kierrättäminen ja pienimuotoinen viljely korostuu pihoissa. Hyötykasveja kasvatetaan viljelylaatikoissa sekä osana koristekasvi istutuksia. Ekologisuutta ja vihreää elämäntapaa korostetaan. Neljä vuodenaikaa elävät puutarhassa.